Historia



  • Kirjailija Elsa Heporauta (1883-1960) perusti Kalevala Korun. Hän halusi pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi ja patsaan rahoittamiseksi aloitettiin Kalevala Korujen valmistus.

    Kalevala Korun tarina

    Kaikki valmistamamme korut kertovat tarinoita. Tarinoita historiasta, tarinoita tästä ajasta, välähdyksiä tulevasta. Mutta tunnetko meidän, korujen valmistajan, tarinan? Tervetuloa korumatkalle, jolle on kertynyt mittaa jo yli kahdeksan vuosikymmenen verran!

    Ken kantaa Kalevalaa?

    Villeillä visioilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Vuonna 1935 kirjailija Elsa Heporauta (1883–1960) sai Kalevalan 100-vuotisjuhlan innoittamana ajatuksen patsaan pystyttämisestä suomalaisille naisille. Hankkeen toteuttamiseksi Heporauta perusti muistomerkkitoimikunnan, johon kuului aikansa edistyksellisiä vaikuttajanaisia. Toimikunta päätti rahoittaa patsaan teettämällä myyntiin koruja, jotka olivat mukaelmia Kansallismuseon kokoelmista valituista muinaiskoruista. Toimikunta päätti rahoittaa patsaan teettämällä myyntiin koruja, jotka oli toteutettu Kansallismuseon kokoelmista valittujen muinaiskorujen pohjalta. Ensimmäinen 40 korun mallisto esiteltiin joulukuussa 1937, ja se saavutti välittömästi valtaisan suosion. Toiminta laajeni, ja varainkeruuprojektina aloitetusta koruvalmistuksesta kasvoi Suomen rakastetuin korumerkki, patsasta paljon suurempi ja näkyvämpi kunnianosoitus suomalaisille naisille. Toki patsaskin lopulta toteutettiin, mutta pienempänä kuin oli alun perin suunniteltu. Tänä päivänä kuvanveistäjä Emil Halosen pronssisen Louhi-patsaan koti on Kalevala Korun omistajan, suomalaista kulttuuriperintöä vaalivan Kalevalaisten Naisten Liiton »  toimitiloissa Helsingin Kalliossa.

    Kalevala Koru syntyi naisten rohkeudesta. Katso Kalevala Korun 80-vuotisjuhlavuoden 2017 kunniaksi toteutettu video.

    Kuutar syntyy 

    Kalevala Koru historia 1940-luku

    Kalevala Koru syntyi suomalaisten voimanaisten visioista ja tarmokkuudesta, mutta ensimmäiset mallistomme olivat miehen käsialaa. Taiteilija Germund Paaer (1881-1950) suunnitteli ensimmäiset korut Kansallismuseon kokoelmista poimimiaan muinaiskoruja malleina käyttäen, etsi koruille tekijät ja valvoi tarkasti valmistuksen laatua.

    "Korujen reunojen täytyy olla aivan sileitä. Naisen herkkätuntoiset sormet koskettelevat niitä ja niissä ei saa silloin olla mitään epätasaisuuksia, eivätkä ne missään tapauksessa saa olla teräviä!" (Germund Paaer)

    1940-luvulle tultaessa mallistossamme oli jo kolmattasataa Paaerin suunnittelemaa korua. Museokorujen kopioiden ja mukaelmien lisäksi Paaer suunnitteli myös koruja, joissa hän hyödynsi muinaiskorujen muotoja ja rikasta ornamentiikkaa, mutta jotka eivät suoranaisesti perustuneet tiettyihin yksittäisiin korulöydöksiin. Monista niistä tuli ikonisia Kalevala Koru -klassikoita, esimerkkeinä Kuutar ja Iku-Turso, jotka kuuluvat valikoimaamme edelleen. Korujen lisäksi Paaer suunnitteli Kalevala Korulle 1940-luvulla yli 300 puista koriste- ja käyttöesinettä.

    KUVA: Tiesitkö, että tuotevalikoimaamme on kuulunut myös Germund Paaerin suunnittelemia morsiuskruunuja? Morsiuskruunujen vuokratuotoilla tuettiin sotasokeita.

    ”Sen, joka kopioi vanhaa, on luotava myös uutta.” (Elsa Heporauta)

    Kalevala Koru historia 1950-luku

    Vuonna 1947 järjestimme ensimmäisen modernien korujen suunnittelukilpailun. Kilpailussa palkittiin mm. Kirsti Ilvessalo ja Kaj Franck. 1950-luvun alussa moderni korumuotoilu sai meillä yhä enemmän jalansijaa, kun palkkasimme taloon pääsuunnittelijoiksi ensin nuoren Eero Rislakin (1924-2017) ja vuonna 1956 Börje Rajalinin. Moderni korumuotoilu oli keskeisessä roolissa suomalaisen taideteollisuuden kansainvälisessä läpimurrossa. Yksi kansainvälinen merkkipaalu oli Milanon Triennale vuonna 1960. Rajalinin suunnittelema ja Kalevala Korun valmistama uniikki tilateos Hopeahimmeli voitti kultamitalin ja sai sen myötä paljon julkisuutta sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa. Rajalin suunnitteli Kalevala Korulle normaalien myyntimallistojen lisäksi näyttäviä uniikkikoruja, joista upeimpia kultainen Tokio-rannerengas.

    KUVA: Tokio-rannerengas. Börje Rajalinin suunnittelemaan kultaiseen uniikkikoruun on istutettu savukvartseja, Lapin granaatteja ja ruusukvartseja. 

    Ensimmäinen nainen pääsuunnittelijana

    Kalevala Koru historia 1960-luku

    Ensimmäinen nainen pääsuunnittelijanamme oli Paula Häiväoja (1929-2011). Vuonna 1963 Kalevala Koruun tullut Häiväoja suunnitteli ultramoderneja hopea- ja kultakoruja, jotka näyttävät tänäkin päivänä aivan yhtä futuristisilta kuin puoli vuosisataa sitten. Vuonna 2009 juhlistimme 80 vuotta täyttävää taiteilijaa valmistamalla 80 numeroitua kappaletta Häiväojan 1960-luvulla suunnittelemasta Muutoksen pyörteitä -sormuksesta.

    KUVA: 1960-luvun muotoilun taidonnäyte. Paula Häiväojan suunnittelema futuristinen hopeapanta.

    Rauhaa ja rakkautta

    Kalevala Koru historia 1970-luku

    ”Rauha maailmassa alkaa jokaisen ihmisen sydämessä.” Näillä sanoilla ja kuvan soljella tervehdittiin Helsingissä vuonna 1972 pidetyn Salt-kokouksen osanottajia. Germund Paaerin 1940-luvulla muotoilema Asumaniemen muorin plikkuuden aikainen solki Kihniöstä sai uuden nimen ja merkityksen, kun se jaettiin rauhan symbolina kaikille Salt-kokoukseen osallistuneiden valtionpäämiesten puolisoille. Salt-koru on hyvä esimerkki siitä, kuinka koruissamme tarinat elävät, kasvavat ja yhdistyvät. Vuonna 1972 muutimme myös ensimmäiseen omaan konttori- ja tehdasrakennukseen Pitäjänmäen Arinatielle, ja siitä lähtien kaikki korumme on tehty läntisessä Helsingissä kolmen peräkkäisen postinumeron alueella. Olemme siis paitsi suomalainen, myös vahvasti helsinkiläinen yritys!

    KUVA: Salt-kokoukseen osallistuneiden valtionpäämiesten puolisot tutustumassa Kalevala Korun tehtaaseen keväällä 1972.

    Ihana kasari

    Kalevala Koru historia 1980-luku

    1980-luku oli liiketoiminnassamme dynaamisen kehityksen ja modernisoinnin aikaa. Vuosikymmen toi mukanaan uuden myymälän, tehtaallemme automaattisen tietojenkäsittelyn ja mainoskuviimme muhkeat olkatoppaukset. Vuonna 1989 ostimme Kaunis Korun, Martta Ritvasen vuonna 1956 perustaman pelkistettyyn, moderniin korumuotoiluun keskittyneen yrityksen.

    KUVA: Hopeaa ja muovia. Kalevala Korun suunnittelukilpailun voittanut Tarja Kunttusen suunnittelema korusarja vuodelta 1986.

    Aurinkoleijonan aikaa

    Kalevala Koru historia 1990-luku

    Kalevalan päivän aamuna 1997 myymälämme ovella Helsingin Unioninkadulla jonotettiin Aurinkoleijonaa. Aurinkoleijona-korusarja juhlisti 60-vuotisjuhlavuottamme, ja sarjan ensimmäiset 180 numeroitua kaulakorua oli valmistettu aidosta Lapin kullasta. Omaa myymäläämme varten numeroituja koruja oli varattu 20 kappaletta. Eipä riittänyt kaikille jonottajille.

    KUVA: Miss Suomi Lola Odusoga Aurinkoleijona-korun mainoksessa keväällä 1997.

    Uudelle vuosituhannelle

    Kalevala Koru historia 2000-luku

    2000-luvun alussa mallistomme painopiste alkoi siirtyä historiallisista klassikkokoruista moderneihin koruihin, joissa korostuu ajan henki sekä korumuotoilijoiden näkemys ja osaaminen. Tietä modernien Kalevala Koru -mallien suosiolle viitoitti Kirsti Doukasin suunnittelema Vanamo, vaikka jotkut aluksi epäilivätkin sen mahdollisuuksia menestyä, kun ”eihän se ole yhtään Kalevala Korun näköinen”. Vanamon menestystä seurasivat mm. Lähde, Naisen ääni ja Lumikukka, jotka ovat tänä päivänä samalla tavoin kaikkien tuntemia nykynaisten voimakoruja kuin vaikkapa klassikkomallistomme Kuutar ja Perniön sormus.

    KUVA: Vanamo, suomalaisen metsän ujo kaunotar. Kirsti Doukasin suunnittelema korusarja on valloittanut suomalaisten sydämiä vuodesta 2002.

    Kalevala Koru tänään

    Brändimme on yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista Suomessa. Se elää vahvasti tässä ajassa, on avoin, ennakkoluuloton ja ottaa rohkeasti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Koska brändimme takana on naisten perustama ja omistama yritys, tyttöjen ja naisten oikeudet ja tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa omia unelmiaan ja murtaa perinteisiä sukupuolirooleja ovat meille keskeinen asia. Haluamme monipuolistaa naisista ja naiseudesta näytettävää kuvastoa, sekä voimaannuttaa ja kannustaa jokaista naista olemaan rohkeasti oma itsensä. Kaikki tämä kiteytyy slogaaniimme Kesyttämätöntä kauneutta. Kalevala Koru ja Kesyttämätöntä kauneutta ovat kunnianosoitus tämän päivän suomalaiselle naiselle.

    Kalevala Korun keväällä 2017 julkaistu Kesyttämätöntä kauneutta -brändivideo.

! Käytät vanhaa selainta jota sivustomme ei tue. Päivittämällä selaimesi varmistat sivuston toimivuuden ja turvallisuuden.