Naarasleijonien vuosi 2019

Naarasleijonien vuosi 2019

Tasa-arvoinen liputuspäiväkalenteri nostaa esiin Suomen historiankirjoituksen unohtamia naisia. Oletko tullut ajatelleeksi, että liputamme miehille monena päivänä vuodessa, kun merkittävistä naisista on liputuspäivän saanut vain yksi – Minna Canth tasa-arvon juhlistajana?

Vuodelle 2019 julkaisemme tasa-arvoisen kalenterin, jossa liputuspäivänsä miesten rinnalla saavat myös suomalaisen kulttuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen kannalta merkittävät naiset.

Kalenterissa nykyisiin miehisiin liputuspäiviin on lisätty Suomen historiasta nainen, jolle liputtaa saman liputusaiheen tiimoilta. Lisäksi ehdotamme muutamaa uutta liputuspäivää ja -aihetta kalenteriin. 

Myös Suomen naarasleijona -koru » on kunnianosoitus tämän päivän ja menneiden sukupolvien Suomen naisille, jotka ovat toiminnallaan raivanneet tietä kohti tasa-arvoisempaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa.

LATAA tulostettava Kalevala-Koru_tasa-arvokalenteri-2019.pdf »

Lisää liputuspäivät Google-kalenteriin TÄSTÄ »

tai muuhun oletuskalenteriin TÄSTÄ ».

Kalenterissa esiintyvät naiset:

5.2. Fredrika Runebergin päivä
Fredrika Runeberg (o.s. Tengström) (1807–1879) oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisen romaanin kirjoittajia ja merkittävimpiä varhaisia naiskirjailijoita. Runeberg jäi elinaikanaan arvostetun kirjailijamiehensä varjoon, mutta hänet on sittemmin nostettu merkittävien suomalaisten kirjailijoiden joukkoon.

19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä
Minna Canth (o.s. Johnson) (1844–1897) oli merkittävä suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canth teki ensimmäisenä suomenkielisenä naisena toimittajan töitä. Canth edisti tasa-arvoa ja erityisesti naisten, tyttöjen, työläisten ja köyhien asemaa. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia ja puhui vahvasti suomen kielen puolesta. Minna Canth on toistaiseksi ainoa nainen, jolla on oma liputuspäivä kalenterissamme.

9.4. Helle Kannila ja suomen kielen päivä
Helle Kannilaa (1896–1972) voidaan kutsua suomalaisen kirjastolaitoksen perustajaksi. Hän oli keskeinen vaikuttaja kirjastolaitoksen rakentamisessa ja toimi Valtion kirjastotoimiston johtajana ja kirjasto-opin lehtorina. Sai ensimmäisenä suomalaisena kirjastoneuvoksen arvonimen.

27.4. Lotta Svärdin päivä
Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Sotavuosien aikana Lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25.000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Järjestö on saanut nimensä Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.

12.5. Elsa Heporaudan ja suomalaisuuden päivä 
Kirjailija Elsa Heporauta (1883–1960) oli palavasieluinen suomalaisen kansanperinteen ystävä, joka halusi tuoda kalevalaisen kulttuurin nykypäivään osaksi ihmisten arkea. Heporaudan idea oli pystyttää patsas suomalaisten naisten kunniaksi ja patsaan rahoittamiseksi aloitettu muinaislöytöihin perustuvien korujen valmistus, josta syntyi Kalevala Koru.

5.6. Lucina Hagmanin ja kodin päivä
Lucina Hagman (1853–1946) oli ensimmäisen suomenkielisen yhteiskoulun johtaja ja suomalaisen naisasialiikkeen pioneeri. Hän toimi puheenjohtajana mm. Suomen Naisyhdistyksessä, Marttayhdistyksessä ja Naisasialiitto Unionissa sen perustamisesta lähtien. Hagman julkaisi artikkeleita naisten koulutuksesta, yhteiskoulun tärkeydestä ja naisten äänioikeudesta.

6.7. Edith Södergranin ja runon ja suven päivä
Edith Södergran (1892–1923) oli suomenruotsalainen runoilija ja ensimmäisiä suomalaisia moderneja runoilijoita. Södergran on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen runoilija, jonka teoksia on käännetty yli 40 kielelle.

10.7. Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen päivä
Helena Schjerfbeck (1862–1946) on yksi Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista, jonka töitä on palkittu laajasti kansainvälisesti. Schjerfbeckin syntymäpäivä 10.7. on Suomen kuvataiteen päivä ja vuonna 2017 sisäministeriö suositteli liputtamaan tuona päivänä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Ehkä saamme päivästä varsinaisen pysyvän liputuspäivän pian.

1.8. Aurora Karamzinin ja sosiaalisen vastuun päivä
Aurora Karamzin (o.s. Stjernvall) (1808–1902) oli sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Suomessa, merkittävä hyväntekijä ja mm. Diakonissalaitoksen perustaja. Karamzinin työn vaikuttavuudesta kertoo se, että hänen mukaansa on nimetty useita kohteita pääkaupunkiseudulla, mm. Auroran sairaala.

10.10. Tove Jansson ja suomalaisen kirjallisuuden päivä
Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson (1914–2001) oli monipuolinen kirjailija ja kuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten Muumihahmojen luojana. Jansson on yksi Suomen luetuimpia ja tunnetuimpia kirjailijoita, sekä Suomen käännetyin kirjailija.

8.12. Ida Mobergin ja suomalaisen musiikin päivä 
Ida Moberg (1859–1947) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen säveltäjä ja tiettävästi ensimmäinen sinfonian säveltänyt suomalainen nainen, jonka koko tuotanto käsittää yli 80 teosta. Mobergin sävellyskäsikirjoituksia säilytetään Kansalliskirjastossa. Teoksia ei ole säveltäjän kuoleman jälkeen esitetty juuri lainkaan, sillä niistä ei ole koskaan julkaistu painettuja nuotteja.

21.12. Sophie Mannerheim ja suomalaisen sairaanhoidon päivä
Sairaanhoitaja Sophie Mannerheim (1863–1928) perusti sairaanhoitajien ensimmäisen monivuotisen koulutuksen ja kirjoitti useita sairaanhoitoalan oppikirjoja. Mannerheim perusti sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton että Lastenlinna-sairaalan yhdessä veljensä C.G. Mannerheimin ja lastenlääkäri Arvo Ylpön kanssa. Mannerheim sai ensimmäisenä suomalaisena merkittävän kansainvälisen tunnustuksen työstään sairaanhoidon hyväksi.

Lähteet:

Ida & Riikka Salminen, Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa, 2018,
100 vuotta naisten elämää ja tekoja, julkaissut Naisjärjestöjen keskusliitto 2011,
sekä Wikipedia

! Käytät vanhaa selainta jota sivustomme ei tue. Päivittämällä selaimesi varmistat sivuston toimivuuden ja turvallisuuden.