Historia

Germund Paaerin alkuperäispiirroksia Halikon käädystä 40-luvulta.

Historia



  • Kirjailija Elsa Heporauta (1883-1960) perusti Kalevala Korun. Hän halusi pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi ja patsaan rahoittamiseksi aloitettiin Kalevala Korujen valmistus.

    Kalevala Korun alku 1930-luvulla

    Kirjailija Elsa Heporaudalla oli unelma: hän halusi pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi. Ajatuksesta innostunut naisryhmä päätti kerätä patsasvarat valmistamalla ja myymällä historiallisia koruja. Naiset valitsivat 40 mallia Kansallismuseon kokoelmista eivätkä arkailleet niiden julkistamisessa. Ensimmäisen sarja koruja esiteltiin presidentin puolison Kaisa Kallion teekutsuilla joulukuussa 1937. Koru oli herännyt henkiin – Kalevala Korun tarina oli alkanut.

    Korut saavuttivat saman tien huippusuosion, mutta historia vaikutti muihin suunnitelmiin. Syttyi talvisota, ja naiset päättivät käyttää patsasta varten kootut rahat hädänalaisten auttamiseksi. Samalla hyväntekeväisyydestä tuli yrityksen pysyvä arvo. Patsasidean takana olevat naiset perustivat Kalevalaisten Naisten Liiton, joka yhä omistaa Kalevala Koru Oy:n.

    Sodan jälkeen

    Yrityksen pääsuunnittelijaksi nostettiin jo nimeä saanut Germund Paaer. Hän suunnitteli koruja, joiden muoto viittasi historiaan mutta jotka olivat selvästi hänen luomuksiaan. Samaan aikaan yrityksessä visioitiin modernia, ajassa elävää mallistoa. Kalevala Koru järjesti vuonna 1947 suunnittelukilpailun, joka herätti sen ajan nousevat taiteilijat. Kaivattu mallisto syntyi kilpailun voittajakoruista. Uudet nuoret pääsuunnittelijat Eero Rislakki, Börje Rajalin ja Paula Häiväoja uskoivat pelkistettyyn, rohkeaan koruun. Ennakkoluuloton ote nosti Kalevala Korun 1950- ja 60-luvuilla maan designin kärkeen.

    Seuraavina vuosikymmeninä mallistot edustivat osuvasti kunkin ajan makua. Pronssikorut nousivat trendien huipulle. Vuonna 1989 Kalevala Koru osti moderniin muotoiluun keskittyneen Kaunis Korun.

    2000-luvulla Kalevala Koru on yhä edelläkävijä. Uutta teknologiaa ja kultasepänalan tarkkaa käsityötä käytetään niissä korunvalmistuksen vaiheissa, joihin kumpikin parhaiten sopii. Korut pystytään yhä valmistamaan Suomessa, mikä on alalla harvinaista.

    Kunnianosoitus suomalaiselle naiselle

    Elsa Heporaudan haave saatiin sekin lopulta toteutettua. Patsasta suomalaisen naisen kunniaksi voi ihailla Helsingin Pitäjänmäen korutehtaalla. Oikeastaan koko Kalevala Korun tarina on kunnianosoitus suomalaiselle naiselle: Yrityksen perustivat naiset. Omistaja on Kalevalaisten Naisten Liitto. Johdossa on aina ollut taitavia naisia, ja naismuotoilijat ovat tehneet työtä miesten rinnalla. Tämän päivän kärkisuunnittelijoita ovat esimerkiksi Kirsti Doukas ja Marja Suna.

    Vuosikymmenten aikana Kalevala Korun lähtökohta on pysynyt samana: moderni ja historiallinen korumallisto elävät täällä rinnakkain. Tärkein on aina ollut koru. Koru, jolla on tarina.

  • Esplanadin myymälä

    Syksyllä 2013 Kalevala Koru avasi uuden lippulaivamyymälän Helsingin Esplanadilla.

  • Tervas

    2000-luvulla Kalevala Koru on tehnyt yhteistyötä monien artistien kanssa. Kuvassa Amorphis-yhteyeen solisti Tomi Joutsen ja Tervas-korut.

  • Kalevala Koru 70v

    2007: Kalevala Korun 70-vuotisjuhlakorua Pohjantähteä valmistettiin numeroitu erikoiserä kelta- ja valkokullasta.

  • Miehelle

    ”Tosi konservatiiviselle miehelle” -slogan miesten korujen kampanjasta vuodelta 2001.

  • Miesten korukampanja 2001

    ”Miehet ovat käyttäneet koruja kauemmin kuin housuja” -sloganilla heräteltiin miehiä vuonna 2001.

  • Muutto uusiin tiloihin 2001

    Kalevala Koru muutti uusiin toimitiloihin Pitäjänmäellä 2001. Samassa rakennuksessa on korujen valmistus, toimisto sekä tehtaanmyymälä.

  • Aurinkoleijona

    Aurinkoleijona-korusarja juhlisti Kalevala Korun 60-vuotisjuhlaa vuonna 1997. Kultaisia Aurinkoleijona-kaulakoruja valmistettiin 180 kappaleen numeroitu erikoissarja.

  • Puhallus

    Muotoilija Marja Suna liittyi Kalevala Korun muotoilijatiimiin 1990-luvun loppupuolella. Puhallus-korusarja toteutettiin ensin tytäryrityksen Kaunis Korun mallistoon.

  • Perniön yliskylä

    1990-luvulla historiallisten esikuvien mukaan suunnitellut korut olivat hyvin suosittuja. Kuvassa Perniön Yliskylästä löydetty sormusaihe 1100-luvulta.

  • Alkuaika

    1990-luku: Kaisaleena Mäkelän suunnittelema Alkuaika-mallisto juhlisti uuden Kalevalan 150-vuotisjuhlaa. Eläinkorujen aiheet olivat peräisin esihistoriallisen ajan korustosta.

  • WOW

    Kirsti Doukasin suunnittelema WOW-mallisto Kaunis Korulle.

  • Lehti

    Muotoilija Kirsti Doukas liittyi Kalevala Korun muotoilijatiimiin aloittamalla suunnittelun ensin tytäryritys Kaunis Korulle. Kuvassa spektroliittikoru Lehti.

  • Kaunis Koru Spektroliitti

    Vuonna 1989 Kalevala Koru osti moderniin muotoiluun keskittyneen Kaunis Korun. Kuvassa Mirjan Salmisen suunnittelema spektroliittirannekoru.

  • Kalevala 150v hopea

    Kalevalan 150-vuotisjuhlan juhlakoruna oli hopeinen kaulakoru, jonka esikuva oli löydetty Hämeenlinnan Linnaniemen hopea-aarteesta.

  • 80-luku

    Mainoskuva 1980-luvulta.

  • Kööpenhaminan messut -75

    Kalevala Korun messuosasto Kööpenhaminan messuilla vuonna 1975.

  • Kööpenhaminan messut -75

    Kalevala Korun messuosasto Kööpenhaminan messuilla vuonna 1975.

  • 70-luvun sormusmainos

    Mainoskuva 1970-luvulta, jossa esitellään malliston historiallisia sormusmalleja.

  • Eila Minkkisen korumalleja

    Eila Minkkisen suunnittelemia korumalleja Kalevala Korun mallistosta.

  • Pentti Sarpanevan suunnittelemia korumalleja

    Pentti Sarpanevan suunnittelemia korumalleja kuului Kalevala Korun mallistoon 1960-70 –luvuilla.

  • Kalevala Korun neuleet

    1970-luvulla Kalevala Korun tuotevalikoimaan kuului korujen ja nahkatuotteiden lisäksi myös oman neulomon valmistamia korkealaatuisia asuja ja asusteita.

  • Bengt Eriksson design

    Mainoskuva 1960-luvulta, jossa esitellään Bengt Erikssonin suunnittelemia malleja.

  • Inger Lindholm design

    Mainoskuva 1960-luvulta, jossa esitellään Inger Lindholmin suunnittelemia koruja.

  • Börje Rajalin design

    Mainoskuva 1960-luvulta, jossa esitellään Börje Rajalinin suunnittelemia koruja.

  • Tea Ista

    Näyttelijä Tea Ista kaulassaan Börje Rajalinin suunnittelema kultainen Kaarina Maununtyttären koru, jossa oli 55 suomalaista jalokiveä.

  • Kolttasaamelaisten historiallinen korvakorumalli

    1960-luvun kuva Kolttasaamelaisten historiallisen korvakorumallin mukaan tehdystä korusta.

  • Kalevala Korun rannekorumalleja esittelyssä 1960-luvulla.

    Kalevala Korun rannekorumalleja esittelyssä 1960-luvulla.

  • Miss Suomi 1968

    Kalevala Korun valmistamilla morsiuskruunuilla kruunattiin myös Miss Suomi vuonna 1968. Kruunujen vuokratuloilla tuettiin sotasokeita.

  • Presidenttipari

    Vuonna 1962 presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkoselle ojennettiin hopeinen Vähänkyrön kauha.

  • Lontoo 1962

    Arkkitehtien tanssiaiset Lontoossa vuonna 1962. Prinsessa Margaretan seurassa Lady Lorna Matthew, jolla yllään Halikon käätykoru.

  • Paula Häiväoja design

    Kalevala Korun ensimmäisen naispääsuunnittelijan Paula Häiväojan korut edustivat uutta, modernia korumuotoilua.

  • Börje Rajalin design

    Vuonna 1960 Börje Rajalinin suunnittelema ja Kalevala Korun valmistama Hopeahimmeli voitti kultamitalin Milanon Triennaalessa.

  • Helsingin Olympialaiset

    Helsingin olympialaisten kesänä 1952 Kalevala Koruja saattoi ostaa myös erityisistä myyntikioskeista.

  • Näyteikkuna 1955

    Kalevala Korun myymälän näyteikkunasta tuli Helsingin nähtävyys, joka houkutteli katsojia. Tapa esitellä koruja oli täysin uudenlainen ja moderni. Kuva vuodelta 1955.

  • Ensimmäinen myymälä

    Kalevala Korun ensimmäinen myymälä sijaitsi osoitteessa Keskuskatu 7, Helsinki.

  • Korusuunnittelukilpailu 1947

    Vuonna 1947 järjestettyyn korusuunnittelukilpailuun tuli 325 ehdotusta. Kilpailun myötä moderni korudesign alkoi Kalevala Korussa.

  • Louhi-patsas Kestikartanossa

    Ravintola Kestikartanossa sijaitsi Emil Halosen muotoilema Louhi-patsas, jonka rahoittamiseksi aloitettiin Kalevala Korujen valmistus.

  • Kestikartano

    Kestikartano oli ruoka- ja tanssiravintola Helsingin keskustassa, jonka Kalevalaiset Naiset perustivat kunnioittamaan kalevalaista aatetta. Raittiusravintola oli hyvin suosittu sijaitessaan Keskuskatu 5:ssä 1956-67.

  • Sotainvalidi koruja valmistamassa

    Kun sota-aikana oli pulaa työvoimasta, palkattiin koruja valmistamaan myös sotainvalideja.

  • Messuilla 1948

    Tungosta Kalevala Korun messuosastolla vuonna 1948.

! Käytät vanhaa selainta jota sivustomme ei tue. Päivittämällä selaimesi varmistat sivuston toimivuuden ja turvallisuuden.
Maksu- ja toimitustavat

Maksu- ja toimitustavat

Verkkokaupassamme käytössäsi ovat verkkopankit, luottokortit sekä Klarna Lasku, Erämaksu ja Tili. Tilauksen saat nopeasti R-Kioskille, pakettiautomaattiin, myymäläämme tai Postilla kotiovelle.

Tutustu maksu- ja toimitustapoihimme

Verkkokaupan asiakaspalvelu

Verkkokaupan asiakaspalvelu

Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 10 - 16 ja
online chat klo 13 - 21.

verkkokauppa@kalevalakoru.fi
0207 611 230 (mpm/pvm)

Huoltopalvelu

Korujen huoltopalvelu

Jos oma Kalevala Korusi rikkoontuu tai vaatii huoltoa, voit lähettää sen suoraan huoltopalveluumme. Täytä huoltotilauslomake ja seuraa ohjeita:

Lähetä korusi huoltoon

Huoltokyselyt: huolto@kalevalakoru.fi